Sample Image

Aurinkoenergia

...

Akustot

...

Turvallisuus

...

Sähköverkkoliityntä

...

Energiansäästö

...

Tilaturvallisuusjärjestelmät

Tilaturvallisuusjärjestelmän hallinta edellyttää usean osapuolen yhteistyötä. Turvallisuusvalvonta sisältää sekä henkilövartioinnin että teknisen valvonnan. Älykkäissä järjestelmissä huomioidaan:

  • Lukitusjärjestelmien avainten hallinta, etähallinta, turvallisuus ja informatiivisuus.
  • Sähköisesti omatoiminen avain: Kehittää sähköenergian avaimen työntöliikkeestä, toimii ilman paristoja ja kaapelointia. Soveltuu sairaaloihin, kouluihin, liikekiinteistöihin, toimistorakennuksiin ja asuntoyhtiöihin.
  • RFID-tekniikalla varustettu avain: Radiotaajuinen etätunnistus, voidaan käyttää yhdessä koodin kanssa tai ilman. Lukon tilatiedot varmistavat toiminnan ja antavat tietoa käyttäjille.
  • Paristokäyttöiset avaimet: Pariston kesto noin 2 vuotta, sisältää avausnapit ja keskuslukitusnapin.
  • Sormenjälkitunnistus: Oven ulkopuolelle asennettava tunnistin, joka välittää tiedot sisäyksikölle.
  • Internetin kautta hallittava ohjelmisto: Mahdollistaa järjestelmän hajautetun hallinnan useasta eri toimipaikasta. Avaimet ja lukot ohjelmoidaan tietokoneeseen yhdistettävällä ohjelmointilaitteella.
  • Joustava kulunvalvonnan tarkoitus suojata henkilöstöä ja omaisuutta sekä taata häiriötön työskentely valvotulla alueella. Kulkuoikeudet voidaan määritellä henkilökohtaisesti.
  • Integroitu kulunohjausjärjestelmä Huolehtii käyttäjien kulunohjauksesta, murtovalvonnasta ja työajanseurannasta. Suojaa omaisuutta ja valvoo liikkumista kiinteistöissä ja ulkoalueilla.
  • Kameravalvonta: Toteutetaan suunnittelua ja lainsäädäntöä noudattaen. Ehkäisee turvallisuusriskejä ja valvoo liikennettä, julkisia alueita ja prosesseja.

    • Kameravalvonta

    Perinteisen turvallisuuteen, varkauden estoon ja selvittämiseen käytetyn kameravalvonnan lisäksi ominaisuuksia löytyy mm. Seuraavia: - Prosessivalvonta - Rekisterikilpitunnistus (voidaan ohjata esim. Alueen portteja tai tehdä white/black list jos esim tarvitaan tietoa luvattomista autoista) - Lämpö- ja hybridikamerat. Näillä voidaan valvoa suurten alueiden lämpövalvontaa tulipalojen tai ylikuumenemisien varalta. Sekä varmistua liiketunnistukseen perustuvista hälytyksistä lämpömassan avulla. - Kävijälaskenta ja paikallaolijoiden määrä - Livestream kamerat joita voidaan upottaa esim. Verkkosivuille - NDAA hyväksytyt laitteet korkean turvaluokituksen kohteisiin ja kriittiselle infralle

    Hälytysjärjestelmät

    Perinteinen murtovalvonta on hälytysjärjestelmän lähtökohtainen tehtävä, mutta nykyään se on myös paljon muuta. Kun murtohälytys on kytketty, voidaan sen avulla ohjata monia kiinteistön asioita. - Valaistuksen ohjaus päälle/pois tiettyinä kellonaikoina tai kun hälyttimet on päällä/pois. - Vesien sulku kun ihmisiä ei pakalla + vesivuotovalvonta ja automaattiset sulut. - Kevyiden automaatioiden ohjaus mm. LVIS - Sähkölukittujen ovien etäohjaus, nosto-ovien ohjaus mobiiliapilla yms. - Ilmanlaadun mittaus ja automaatio-ohjaukset (lämpötilat, hiilidioksidi, ilmankosteus) - Sähköjen ohjaus päälle/pois alueittain, sekä laitteiden sähköjen eristäminen esim poikkeustilanteissa. - Kevyet palohälytinjärjestelmät (muutamien kymmenien ilmaisimien järjestlemät kaapeloituna ja langattomina)

    Kulunvalvonta

    Sähkölukituksen nykyaikainen ohjaus ja käyttäjähallinta. Hallinta niin paikallisesti kuin etänä. - Kulku koodilla, tagilla, puhelimella - Hälytyksien ja hälyttimiin integroitujen järjestelmien ohjaus kv läsnäolotiedoilla. - Helppo hallinta internetin yli. Monipuoliset lukitukset niin ulko-, kuin sisäoviin. Kaappeihin, lokeroihin, turvakaappeihin, It-kaappeihin yms. - Tuotevalikoimat pienistä muutaman oven kohteista tuhansien ovien ratkaisuihin.

    Rakennusaikainen valvonta

    Oculux Aluevahti. Siirrettävä väliaikainen ulkotilojen turvallisuuskokonaisuus - Valvontakamerat etänä katseltavana ja tallentavana. Kiinteät ja käänneltävät/zoomattavat kamerat. - Lämpökamerat, valvontakameroiden aluehälytykset yms. - Murtohälyttimet langattomana laajallekkin alueelle. Voidaan tehdä esim ”Digitaalinen aita” rakennustyömaan ympärille. - Voidaan vuokrata, ostaa tai liisata. Varustellaan asiakkaan tarpeiden mukaan customina. Hinta alkaen 4500€ valvontakameroilla.

    Vartiointipalvelut

    Vartijan hälytysajot, hälytysvalvomon palvelut ja digitaaliset piirivartioinnit noin 50 suurimmalla paikkakunnalla läpi Suomen.

    Video Placeholder
    ▶

    Teollisuusympäristön penetraatiotestausstrategia ja tarkistuslista

    1. Testausstrategia 1.1 Tavoitteet Tunnistaa kriittiset haavoittuvuudet ilman, että aiheutetaan tuotantohäiriöitä. Testata verkon, laitteiden, sovellusten ja fyysisen turvallisuuden tasoa. Varmistaa, että segmentointi, autentikointi ja suojaukset toimivat odotetusti. Kehittää parannussuunnitelma havaituille riskeille. 1.2 Testauksen vaiheet Alkukartoitus ja riskianalyysi Kerätään tietoa verkkoarkkitehtuurista, kriittisistä laitteista ja ohjelmistoista. Tunnistetaan mahdolliset liiketoiminnalliset ja turvallisuusvaikutukset. Määritellään testauksen laajuus ja tavoitteet. Passiivinen ja aktiivinen tiedonkeruu Skannataan verkot ja palvelut käyttämällä työkaluja, kuten Nmap, Shodan ja Wireshark. Tunnistetaan käytössä olevat protokollat (esim. Modbus, DNP3, OPC-UA) ja tarkistetaan niiden turvallisuusasetukset. Haetaan haavoittuvuuksia laitteiden ja ohjelmistojen konfiguraatioista OpenVAS, Nessus ja Metasploit-työkaluilla. Hyökkäysten simulointi ja testaus Verkkohaavoittuvuuksien testaus: Käytetään Metasploit, Responder ja Scapy-työkaluja tunkeutumistesteissä. Laitteiden hyökkäystestaus: Testataan PLC-, HMI- ja IoT-laitteiden tietoturva Firmware Analysis Toolkitin ja ICS-CERTin työkalujen avulla. Käyttöoikeustestaus: Kokeillaan privilege escalation -hyökkäyksiä Mimikatz ja BloodHound-työkaluilla. Sovellustestaus: Analysoidaan SCADA- ja API-rajapinnat hyödyntäen Burp Suite, OWASP ZAP ja SQLmap. Fyysisen turvallisuuden testaus: Tarkistetaan, onko mahdollista saada fyysinen pääsy kriittisiin järjestelmiin ilman lupaa. Sosiaalisen manipuloinnin testaus: Simuloidaan phishing-hyökkäyksiä Gophishin ja Social-Engineer Toolkitin (SET) avulla. Haittaohjelma- ja ransomware-simulaatio: Toteutetaan eristetyssä ympäristössä kontrolloitu haittaohjelmahyökkäys Cuckoo Sandbox, FLARE VM ja Remnux-työkaluilla. Analysoidaan kyky havaita, estää ja reagoida hyökkäykseen. Testataan järjestelmän varmuuskopioinnin ja palautusmekanismien tehokkuus. Raportointi ja suositukset Yhteenveto havaituista haavoittuvuuksista ja riskeistä. Suositukset korjaustoimenpiteistä. Toimenpidesuunnitelma tietoturvan parantamiseksi. 2. Penetraatiotestauksen tarkistuslista 2.1 Verkkoturvallisuus IT- ja OT-verkon segmentointi on testattu ja eristykset ovat tehokkaita. Teollisuusverkossa ei ole turhia avoimia portteja eikä suojaamattomia yhteyksiä. VPN, palomuurit ja IDS/IPS ovat oikein konfiguroituja ja suojattuja hyökkäyksiltä. Langattomat verkot (Wi-Fi, LoRaWAN, Bluetooth) ovat suojattuja ja tunnistamattomia ulkopuolisille. Verkossa ei ole suojaamattomia tai vanhentuneita protokollia käytössä. 2.2 Laitteistot ja ohjausjärjestelmät PLC-laitteet on suojattu, ja niiden firmware on ajan tasalla ilman tunnettuja haavoittuvuuksia. HMI-järjestelmissä ei ole kovakoodattuja salasanoja tai muita tietoturva-aukkoja. IoT-laitteet ja sensorit ovat suojattuja, ja niiden kommunikointi on salattua. Etähuoltoyhteydet (VPN, RDP) ovat suojattuja ja kirjautumistiedot ovat turvassa. 2.3 Sovellusten tietoturva SCADA-järjestelmissä ei ole käyttäjätunnuksiin liittyviä puutteita tai haavoittuvuuksia. API-rajapinnat vaativat vahvan autentikoinnin ja niiden liikenne on suojattu. SQL-injektio ja XSS-haavoittuvuudet on testattu ja mahdolliset riskit korjattu. Pilvipalveluiden suojaus ja pääsynhallinta on arvioitu ja parannettu tarvittaessa. 2.4 Identiteetinhallinta ja käyttäjäoikeudet Kaikki käyttäjätunnukset ovat yksilöityjä, auditoitavissa ja oikeustasot ovat asianmukaiset. Ei ole käytössä oletustunnuksia, kovakoodattuja salasanoja tai liian laajoja käyttöoikeuksia. Käyttäjäoikeudet on rajoitettu vähimmän oikeuden periaatteella. Monivaiheinen autentikointi (MFA) on käytössä kriittisissä järjestelmissä. 2.5 Fyysinen turvallisuus Pääsy kriittisiin tiloihin on rajoitettu ja valvottu kulunvalvonnalla. Laitteita ei voi manipuloida fyysisesti ilman havaitsemista ja seurattavuutta. USB-portit ja huoltoliitännät on suojattu hyökkäyksiltä ja luvattomalta käytöltä. Organisaatio on koulutettu suojautumaan sosiaaliselta manipuloinnilta. 2.6 Hyökkäysten simulointi Phishing- ja sosiaalisen manipuloinnin testaukset on suoritettu Gophish ja SET-työkaluilla. Haittaohjelma- ja ransomware-simulaatio on tehty eristetyssä ympäristössä Cuckoo Sandbox ja FLARE VM-työkaluilla, ja havaintojen perusteella toimenpiteitä on kehitetty. Denial of Service (DoS) -hyökkäyksen vaikutukset on analysoitu ja torjuntakeinot tarkistettu LOIC ja Hping3-työkaluilla. 3. Seuranta ja jatkotoimenpiteet Raportti haavoittuvuuksista ja suosituksista on laadittu ja toimitettu sidosryhmille. Korjaustoimenpiteet on aikataulutettu ja vastuuhenkilöt määritetty. Jatkotestaussuunnitelma on laadittu tietoturvan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

    Käyttövesi- ja vedenpuhdistus

    Puhdas vesi on...

    Energia

    ...

    Sähköautojen lataus

    ...

    Paloturvallisuus

    Älyrakennuksen turvallisuusratkaisut suojaavat omaisuutta ja ihmisiä, sisältäen kattavia tukipalveluja järjestelmien elinkaaren ajaksi. Älykkäät paloturvallisuusjärjestelmät sisältävät palonilmaisulaitteet, paikallishälyttimet, evakuointijärjestelmät, ja palontorjunta- ja palonrajausjärjestelmät. Teollisuudessa on käytössä monipuolinen valikoima sammutuslaitteistoja:

  • -Vesisumu- ja kaasusammutusjärjestelmät
  • -Vaahtosammutusjärjestelmät
  • -Vajaahappijärjestelmät
  • -Palopostit ja käsisammuttimet

    • Älykkäissä paloilmoittimin järjestelmissä tietoa välitetään:

  • -Savusulku- ja savunpoistojärjestelmille
  • -Palosulkujärjestelmille
  • -Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmille
  • -Pelastuskäyttöön tarkoitetuille hisseille
  • -Kaasu- ja vesisammutusjärjestelmille
  • -Poistumisopasteille
  • -Erittäin aikainen ilmoitus suojaa sähkötiloja ja palvelinhuoneita, havaitsee alkavat palot aikaisessa vaiheessa ja välittää ennakkovaroituksen.

    • Sisä- ja ulkovalaistus

    Maailmanlaajuisesti yli 10% kulutetusta sähköstä kuluu valaistukseen. Älykäs valaistus ja LED-tekniikka:

  • Interaktiivinen eli käytön mukaan kaksisuuntainen kommunikaatio valaistuksen ohjauksen ja valaisimen välillä. Sensorien avulla voidaan valaistusta ohjata mm. läsnäolon perusteella
  • LED-tekniikka: Säästöjä jopa puoleen verrattuna perinteisiin valaistustapoihin. LED-järjestelmää voidaan ohjata sensoreilla, jotka tunnistavat liikkeen, läsnäolon, liikenteen määrän ja valon määrän.
  • Valaistus voidaan kytkeä rakennusautomaatiojärjestelmiin, ja käyttäjä voi hallita järjestelmää Internetin yli.
  • Älykäs valaistusjärjestelmä on laajennettavissa ja yksittäiset valaisimet voidaan konfiguroida ryhmiin.
  • Älykkäässä LED-valaistuksessa valon määrän hiipumista voidaan kompensoida ohjelmallisesti.

    • Älykkäät talotekniset osajärjestelmät

    Taloteknisiä osajärjestelmiä, jotka sisältävät älykkyyttä ja joita voidaan integroida toisiinsa rakennusautomaatioilla, ovat:

  • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät
  • Käyttövesijärjestelmät
  • Ilmastointijärjestelmät
  • Lämmön talteenottojärjestelmät
  • Valaistus- ja valaisinjärjestelmät
  • Energian tuotantojärjestelmät
  • Sähkön jakelu- ja käyttöjärjestelmät
  • Reititystekniset järjestelmät ja moduulit

    • Älykkäiden taloteknisten osajärjestelmien hyötyjä:

  • Energian- ja kustannustehokkuus
  • Vähäisemmät CO2-päästöt
  • Järjestelmien laajennettavuus ja joustavuus
  • Käyttäjien ja muiden järjestelmien toimintojen optimointi

    • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien älykkäät ominaisuudet:

  • Itsenäinen ja yksilöllinen säädettävyys
  • Tilanneohjaus (esim. poissa/present-tilat)
  • Ennakoiva ja oppiva säätö
  • Kysyntä-/kulutusjousto
  • Energiankierrätysjärjestelmät
  • Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä lämmitys ja jäähdytys
  • Matalalämpöisiä lämmönlähteitä hyödyntävä lattialämmitys
  • Etäluettavalt energia- ja määrämittauslaitteet
  • Automaattiset verkoston kiertovedensuodattimet ja ilmanpoistimet

    • Käyttövesijärjestelmien älykkäät ominaisuudet:

  • Esisuodattimet suojelemaan putkistoa
  • Hanojen sähköinen ohjaus
  • Vuodonilmaisimet
  • Verkoston vedenpaineen hallinnointi paineenalennus tai korotusventtiilillä
  • Takaisinvirtauksenestimet saastumisen estämiseksi sekä vedenkäsittelylaitteet desifintointivalmiudella
  • Etäluettavat määrämittauslaitteet

    • Ilmanvaihtojärjestelmien älykkäät ominaisuudet:

  • Huolehtii ilmanlaadusta: Ilmaa vaihdetaan tarpeen mukaan, jotta esim. lämpötila, partikkeli-, CO₂- ja kosteusarvot eivät nouse liian korkeiksi.
  • Ohjaa ilmamääriä: Ilmanvaihtotarve vaihtelee ulkolämpötilan, tuotannon ja vuodenajan mukaan.
  • Älykäs ohjaus minimoi energian kulutuksen, ottaen huomioon lämmöntalteenoton ja jäähdytyksen käytön optimoinnin sekä rakennuksen käyttötarkoituksen.
  • Älykäs käyttäjälähtöinen automatiikka: Ilmoittaa huollon tarpeesta (esim. suodattimen vaihdosta tai vikatilanteista), mahdollistaa etäseurannan ja -ohjauksen kyberturvallisesti.

    • Sähköjärjestelmän älykkäät ominaisuudet:

  • Kuormat ryhmitellään energiatasesopimuksen mukaisesti, mahdollistaen kuormien pudottamisen verkosta tarvittaessa eli kysynnänjouston mukaan.
  • Hajautettu sähkönjakelujärjestelmä mahdollistaa joustavan käytön.
  • Huomioituna sähköauton älykäs lataus ja akuston tilan seuranta.
  • Sähkön laadun seuranta sekä älykäs mittarointi, joilla erotellaan eri laitteiden kulutuksen ja mahdollistetaan reaaliaikaisen seuranta sekä säästökohteiden löytäminen.

    • Rakenteiden älykäs seuranta:

  • Langattomat ja akulliset vesivuoto-, kosteus- ja lämpötila-anturoinnit rakenteiden sisälle

    • EED ja EPDB vaatimukset tulevaisuudessa

    Sivuston tarkoituksena on kuvata nykyaikasen älykkään teollisuusrakennuksen ominaisuuksia, sekä tarjota työkirjat oman vastuualueen tilanteen selvittämiseen.

    Teollisuuden Energiatehokkuuden Työkirja

    Teollisuuden Energiatehokkuuden Työkirja

    Johdanto

    Tämä työkirja on suunniteltu auttamaan teollisuusyrityksiä arvioimaan ja parantamaan energiatehokkuuttaan. Työkirjassa on eri osa-alueisiin liittyviä arviointikriteereitä, joita voi pisteyttää sen mukaan, kuinka hyvin ne on toteutettu.

    Pisteytysjärjestelmä

    Pisteytys perustuu seuraavaan asteikkoon:

    • 0 pistettä – Ei toteutettu lainkaan
    • 1 piste – Toteutettu osittain, mutta vaatii merkittävää kehitystä
    • 2 pistettä – Toteutettu tyydyttävästi, mutta parantamisen varaa
    • 3 pistettä – Toteutettu hyvin ja tehokkaasti

    1. Energiatehokkuuden hallinta

    • Onko yrityksellä energiatehokkuusstrategia?
    • Toteutetaanko säännöllisiä energiakatselmuksia?
    • Onko henkilökunta koulutettu energiatehokkaaseen toimintaan?

    2. Energiamittaus ja seuranta

    • Onko käytössä energiankulutuksen mittausjärjestelmät?
    • Hyödynnätäänkö dataa energiansäästötoimien optimointiin?
    • Seurataanko ja raportoidaanko energiankulutusta säännöllisesti?

    3. Prosessien optimointi

    • Onko tuotantoprosessit optimoitu energiatehokkuuden kannalta?
    • Hyödynnätäänkö hukkalämpö?
    • Onko energiatehokkuus huomioitu hankinnoissa?

    4. Laitteet ja teknologiat

    • Käytetäänkö energiatehokkaita koneita ja laitteita?
    • Onko valaistus optimoitu energiansäästön kannalta?
    • Onko huolto- ja kunnossapitokäytännöt kunnossa energiatehokkuuden varmistamiseksi?

    5. Uusiutuvan energian käyttö

    • Onko yrityksessä otettu käyttöön uusiutuvia energialähteitä?
    • Hyödynnätäänkö aurinko- tai tuulienergiaa?
    • Onko energian varastointiratkaisuja käytössä?

    6. Jatkuva parantaminen ja innovaatiot

    • Onko energiatehokkuutta kehittäviä hankkeita tai innovaatioita käynnissä?
    • Onko energiansäästöllä taloudellisia tavoitteita?
    • Arvioidaanko säännöllisesti uusia teknologioita ja parannuskeinoja?

    Kokonaisarviointi

    Laske yhteen eri osa-alueista saadut pisteet ja vertaile seuraavaan asteikkoon:

    • 0-6 pistettä – Energiankäyttö kaipaa merkittävää kehitystä
    • 7-12 pistettä – Energiankäytössä on kehittämisen mahdollisuuksia
    • 13-18 pistettä – Energiatehokkuus on hyvällä tasolla, mutta optimointia voi vielä tehdä
    • 19-24 pistettä – Erinomainen energiatehokkuus!

    Tavoitteena on jatkuva parantaminen ja energiatehokkuuden kasvattaminen, mikä voi tuoda yritykselle merkittäviä säästöjä ja pienemmän hiilijalanjäljen.

    Teollisuuden kiinteistön turvallisuuden työkirja

    Teollisuuden kiinteistön turvallisuuden työkirja

    1. Johdanto

    Tämä työkirja on suunniteltu arvioimaan ja parantamaan teollisuuden kiinteistön turvallisuutta. Se sisältää pisteytysjärjestelmän, jonka avulla voidaan arvioida eri osa-alueita ja kehittää parannustoimenpiteitä. Lisäksi tässä huomioidaan CER-direktiivin (Critical Entities Resilience Directive) vaatimukset turvallisuuden ja kriisinsietokyvyn parantamiseksi.

    2. Arviointikriteerit ja pisteytys

    Alla on eri turvallisuusalueet, jotka pisteytetään asteikolla 1-5 (1 = heikko, 5 = erinomainen).

    2.1 Palo- ja pelastusturvallisuus

    • Sammutuskaluston saatavuus ja kunto: __ / 5
    • Paloilmaisimet ja hälytysjärjestelmät: __ / 5
    • Hätäpoistumistiet ja niiden merkitseminen: __ / 5
    • Henkilöstön koulutus paloturvallisuudessa: __ / 5
    • CER-direktiivin mukaiset varautumistoimenpiteet: __ / 5

    2.2 Fyysinen turvallisuus

    • Aidat ja kulunvalvonta: __ / 5
    • Ovien ja ikkunoiden lukitusjärjestelmät: __ / 5
    • Videovalvonta ja hälytysjärjestelmät: __ / 5
    • Valaistus pihalla ja sisätiloissa: __ / 5
    • CER-direktiivin kriittisten rakenteiden suojaaminen: __ / 5

    2.3 Työturvallisuus

    • Henkilönsuojainten saatavuus ja käyttö: __ / 5
    • Työtilojen ergonomia ja turvallisuus: __ / 5
    • Tapaturmien ennaltaehkäisy ja raportointi: __ / 5
    • Ensiaputarvikkeiden saatavuus: __ / 5
    • CER-direktiivin mukaiset jatkuvuussuunnitelmat: __ / 5

    2.4 Ympäristöturvallisuus

    • Kemikaalien ja vaarallisten aineiden säilytys: __ / 5
    • Jätehuoltojärjestelmä: __ / 5
    • Vuotojen ja saastumisen ennaltaehkäisy: __ / 5
    • Ympäristöriskien arviointi: __ / 5
    • CER-direktiivin mukainen varautuminen ympäristöriskeihin: __ / 5

    2.5 Tietoturvallisuus

    • IT-järjestelmien suojaus: __ / 5
    • Pääsynhallinta ja salasanasuojaus: __ / 5
    • Tietoturvakoulutus henkilökunnalle: __ / 5
    • Fyysisten asiakirjojen säilytys ja hävittäminen: __ / 5
    • CER-direktiivin vaatimukset tietoturvassa: __ / 5

    3. Kokonaisarviointi ja toimenpidesuositukset

    Kokonaispisteet: ____ / 100

    Heikkoudet ja kehitystarpeet:

    • ________________________________________________________
    • ________________________________________________________
    • ________________________________________________________

    Toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi:

    • ________________________________________________________
    • ________________________________________________________
    • ________________________________________________________

    4. Seuranta ja päivitys

    Tätä työkirjaa tulee päivittää säännöllisesti turvallisuuden parantamiseksi. Suositeltava tarkistusväli: ______________

    Uusiutuvan Energian Työkirja

    Johdanto

    Tämä työkirja on suunniteltu auttamaan yrityksiä ja organisaatioita arvioimaan ja parantamaan uusiutuvan energian käyttöään. Työkirjassa on eri osa-alueisiin liittyviä arviointikriteereitä, joita voi pisteyttää sen mukaan, kuinka hyvin ne on toteutettu.

    Pisteytysjärjestelmä

    Pisteytys perustuu seuraavaan asteikkoon:

    • 0 pistettä – Ei toteutettu lainkaan
    • 1 piste – Toteutettu osittain, mutta vaatii merkittävää kehitystä
    • 2 pistettä – Toteutettu tyydyttävästi, mutta parantamisen varaa
    • 3 pistettä – Toteutettu hyvin ja tehokkaasti

    1. Uusiutuvan energian käyttö

    • Onko käytössä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- tai tuulivoimaa?
    • Onko energian tuotanto omavaraista tai osittain omavaraista?
    • Hyödynnetäänkö hukkalämpö uusiutuvan energian yhteydessä?

    2. Energian varastointi

    • Onko käytössä energian varastointiratkaisuja, kuten akut tai lämpövarastot?
    • Onko energian varastointi optimoitu kulutuksen ja tuotannon mukaan?

    3. Energiatehokkuus ja optimointi

    • Onko energiankulutuksen optimointia toteutettu?
    • Onko uusiutuvan energian käyttöä lisätty viime vuosina?
    • Seurataanko ja analysoidaanko energiankulutusta säännöllisesti?

    4. Taloudellinen kannattavuus

    • Onko uusiutuvan energian investoinneille laskettu takaisinmaksuaika?
    • Onko saatavilla tukia tai kannustimia uusiutuvan energian hankintaan?

    5. Kestävän kehityksen tavoitteet

    • Onko uusiutuvan energian käyttö osa yrityksen kestävän kehityksen strategiaa?
    • Vähennetäänkö hiilidioksidipäästöjä uusiutuvan energian avulla?
    • Onko työntekijöitä koulutettu uusiutuvan energian hyödyntämiseen?

    Kokonaisarviointi

    Laske yhteen eri osa-alueista saadut pisteet ja vertaile seuraavaan asteikkoon:

    • 0-5 pistettä – Uusiutuvan energian hyödyntäminen on alhainen, kehitystä tarvitaan
    • 6-10 pistettä – Uusiutuvan energian käyttö on hyvässä alussa, mutta parannuksia voi tehdä
    • 11-15 pistettä – Uusiutuvan energian hyödyntäminen on hyvällä tasolla
    • 16-18 pistettä – Erinomainen uusiutuvan energian käyttö!

    Tavoitteena on jatkuva parantaminen ja uusiutuvan energian hyödyntäminen kestävän kehityksen ja taloudellisten säästöjen edistämiseksi.

    OTA YHTEYTTÄ

    Jarkko Heikura - jarkko.heikura@despro.fi - 0407689771

    Yhteistyössä

    Develo - Aurinkovoimalat ja sähköautojen latausjärjestelmät

    Oculux - Kulunvalvonta- ja kamerajärjestelmät

    Pirkanmaan Vedenkäsittely - Vedenkäsittelyjärjestelmät

    GDPR

    Copyright Despro 2004